Olen jo pitkään ollut kyllästynyt meidän avokaappien väriin ... eilen sitten ajattelin, että eihän tästä vaivasta muuten pääse kuin tarttumalla pensseliin ...!
Entinen maali ( kätkö X502) on aikansa elänyt ja tahdoin jotain muuta ... ??!!
Sitten löytyi maali nimeltä Laasti X487 - se oli siinä.
Kävin myös puutarhalla ( juhannusruusu, lännenheisiangervoa, verikurjenpolvea, vuorikaunokkia sekä jättipoimulehteä) sekä ostin maalit saunakamarin seiniin -kaikkeen ei rahkeet riittäneet tänään, mutta- niistä myöhemmin...niin ja tietty illalla myöhään tuli pienoinen ukkosmyrsky - ihan ilman lämpöä ;)
Ja hei, onko teille tutta sellainen ruotsalainen tekstiilisuunnittelija kuin Gunila Axen ?
Minä olen huomannut itsessäni hiukan hämmentävän piirteen - minä, niin marimekko uskollinen - olen alkanut katsella muita kankaita "sillä silmällä" - eikö rakkaus marimekkoon olekaan ikuista ja ehdotonta - onko minulla sittenkin taito nähdä muuallakin kauneutta ;) onneksi näin.
Inspiksien aikana saa paljon tehtyä! Marimekot eivät koskaan ole viehättäneet minua.
VastaaPoistaMinulla ei ole muuta vaihtoehtoa ollutkaan - verhot ja kaikki kankaat - viime vuosina verhot ovat vaihtuneet pellavaan. Minä luulen, että rakkaus marimekkoon varmaan säilyy - ainakin jonkinlaisena, mutta hiukan olen yllättynyt, ettei enään niin vahvasti. Varsinkin ruotsista ja tanskasta tulee niin kivoja kankaita, että niissä silmä lepää. Ikea on myös kuuluisa lahjakkaista suunnittelijoista - vaikka ikeasta monta mieltä ollaankin... en toki sielläkään kaikesta pidä, mutta välillä nappaa tosi lujaa :) ja siellä ei kyllä tarvi hintoja itkeä.
VastaaPoistaMinulla ei ole Marimekkoa, kuin yksi pöytäliina..:) Kivan näköinen tuo avokaappi!
VastaaPoistaKiitos :) minäkin tykkään. Minulla on aina ollut avokaappeja keittiössä ja joskus sitten kun tehdään isompi (jos tehdään) keittiö niin en tahdo yhtään avokaappia - tahdon valkoiset kiiltävät kaapit joissa ei ole edes ripoja :DD saapa nähdä !
PoistaMikähän siinä onkin, että sitä ei aina heti voi tarttua toimeen, vaan itse ainakin voin vaikka kuinka ja kauan tuijotella jotain "epäkohtaa" ja miettiä, että tollekin tarttis tehdä jotain, mutta sitten kun inspis iskee ja tapahtuu, sitä miettii, että mikähän siinä oli, ettei tätäkin voinut hoitaa heti :). Mutta ei sitä voi, jos ei huvita. Vaatii just sen oikean hetken ja mielentilan. Sitten sitä voi vaan istua ja ihailla lopputulosta. Se on niin kivaa.
VastaaPoistaMua on alkanut huolestuttaa, että yksiväristen verhojen ja muitten kankaiden käyttäjänä, olen alkanut ihailla Vallilan suurikuosisia kankaita. Ja vieläpä värikkäitä. Melko villiä :D. Ja Annon ja Ikean kankaissa on myös paljon sellaisia, joista tykkään. Jälkimmäisiä on pinossa kaapissa odottamassa sitä kuuluisaa inspiraatiota :)
Minä olen ollut vähän niinkuin päinvastoin - ennen olen tykännyt paljon enemmän väreistä )(ei sillä, tykkään vieläkin:) mutta jotenkin kokoajan kaikki muuttuu värittömäksi ja sitten sinne väliin kirkkaita värejä - afrikkalaiset kuosit ja kankaat olisi kyllä kans niin ihania. Kyllä se tulee se inspis ja sitten se onkin taas menoa ;) sinulla ja minulla :D
PoistaEi rakkaus marimekkoon ole ikuista ja ehdotonta. Itsekin olin aiemmin marimekko uskollinen, mutta en enää. Aika aikansa kutakin. Mieletön inspis sulla on ollut. Silloin pitää tehdä.
VastaaPoistaKyllä minä vähän taidan aina rakastaa marimekkoa, mutta olen vain vihdoinkin tajunnut, että on kankaita marimekon ulkopuolellakin :DD ps. aika paljon on virtaa ollut- juurikin tulin saunakamarin maalausurakasta - onneksi näitä tulee - saapa aikaankin jotain :))
PoistaMoikka! Äitee ihastui mustavalkoraidallisiin juomalaseihin ylähyllyllä. Mistä tuollaisia saa? :)
VastaaPoista