sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Vihdoinkin lunta !







Vihdoinkin tuli lunta ... kuulun niihin, jotka pitävät talvesta - en kovista pakkasista, mutta kohtuudella...sen verran, että lumi pysyisi talvella maassa. Toissa talvena sitä ei tullut juuri ollenkaan ja joulukin oli lumeton. Se oli kurjaa.

Minulle vuodenajat ovat rikkaus. En tahtoisi ikuista kesää, enkä ikuista talvea. 
Yhtäpaljon odotan lumen tuloa ja keväällä sen lähtöä - ehkä siinä juuri se juttu. 

Pidän myös joulusta - en ota siitä stressiä, mutta tunnustaudun kyllä jouluihmiseksi.
Minusta joulussa on oma taikansa - vai mitä olette mieltä ?
Pienet lapset tuovat jouluun oman mausteensa - joulupukki ja sen tuoma jännitys tarttuu aikuisiinkin.

Kerrankin voidaan heittäytyä :)

Molempia on tullut vietettyä - niin aikuisten kesken kuin lasten parissa. Ei voi vertailla..puolensa molemmissa.



Mikä teistä on joulussa parasta - ja mikä tympii? vai tympiikö mikään ?

Rauhaisaa sunnuntaita kaikille <3



sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Mille alkais ??






Mille alkais ?

Alkaisiko pelkäämään ?  ahdistumaan - vai ihan vain ärtymään ?!

Taidan ärtyä vähän - miksikö ? selitänpä - ja toivon, että tällä en provosoi ketään - sitä en tahdo, eikä se ole  tarkoituskaan.

Minusta on surullista se mitä tapahtui Ranskassa - todella sitä. Surullista on se, että viattomia ihmisiä kuolee - että aina on näin.

Mikäkö ärryttää ? Kun Ranskaan isketään - niin koko maailma melkein pysähtyy - Niin saakin- iskut ovat niin väärin... mutta entä Libanoniin tehty isku, jossa kuoli noin 50 ihmistä - moniko tiesi ???  ja monta muuta tämän vuoden aikana.Miten eriarvoisia me ihmiset maapallolla olemmekaan - elävinä saati kuolleina. 

Katsoin aamulla dokumenttiprojektin : Loputon matka - ihmisistä, jotka pakenivat Syyriasta halki Välimeren Eurooppaan.

Missäkö - omassa sängyssäni aamukahvia siemaillen ...! Tasan ei käy onnen lahjat.











lauantai 7. marraskuuta 2015

Pitäs pitäs - !!!






Kuvat kuluneelta viikolta - viime sunnuntaina juhlimme omaan pientä kyläämme, joka nimettiin vuoden kyläksi. Enkä kyllä yhtään ihmettele. Täällä on sellainen tekemisen meininki, että heikkoa hirvittäis.(Alimmaisessa kuvassa minä ja pieni vieraamme <3 ).

Kylämme menetti koulun muutama vuosi sitten ja se oli suuri pettymys... sitten lähti kauppa ja se tuntui pahalta ..!

Tänä päivänä meillä on kauppa takasin ja koululla käy kuhina. Koululla toimii yksityinen päiväkoti ja tilat ovat muutenkin osittain käytössä. Haaveillaan ,että joku päivä olisi koko koulu täynnä touhua ja tohinaa. . ehkä tiloja vanhuksille. Koulu kun lämpenee kylän oman hakepuukaasuvoimalan avulla ja siellä on mitä toimivin keittiö - ja mikä parasta ..rakennus on terve ! Alkaa olla harvinaista tänä päivänä.

Alkuviikko olikin vireä ja kiireinen - loppuviikon vietin hyvin hissukseen hiljaisessa talossa. Vatsapöpö kävi vierailulla ja pakotti kiireisen jarruttamaan.
Viikonlopun suunnitelmat osaltani muuttuivat, mutta sitähän se on. . .suunnitelmien kans - aina pitää jättää varalle sekin mahdollisuus, että kaikki ei mene kuten tahtoisi.

Tänään on jo voittaja olo ja vatsapöpö auttoi minua muutenkin tekemään ryhtiliikkeen itseni kanssa.
Montakohan kertaa minun pitää kompastella tuon valkoisen sokerin ja vehnän kans - että se nyt vain ei ole minun juttuni.
Kesästä asti olen ollut tympääntynyt itseeni ja siihen ,että en tee asialle mitään , vaikka vatsa vaivaakin.
Nyt sitten tuli sen stoppi ja ryhtiliike oli helppo aloittaa.
Nyt jo on olo parempi ja ikävä turvotus poissa.
Onko muitakin pitäis- pitäis tyyppejä ;) ? 

Mukavaa lauantaita kaikille sinne ruudun toiselle puolelle. Sytytellään kynttilöitä.