mies oli mökissä moottorisahan kanssa irrottelemassa tukilautoja kuljetuksen jäljiltä....
minun tuli häntä ikävä ja puin päälleni kaiken villasen ja lämpimän mitä keksin... Toin lasit ja viinipullon - kynttilälyhdyn..
istuimme vierekkäin ja skoolasimme mökille - mieheni sanoja lainaten : "toivotaan, että moni kokisi tässä pienessä mökissä monta onnellista hetkeä.... sekä lähetimme terveiset myös Antille ja Irjalle joiden tämä aikanaan oli "...toivomme,että he kuulivat sen sieltä jostakin...
Varpaita paleli ja hengitys huurusi - tunsin itseni taas jälleen kerran hyvin onnelliseksi naiseksi. .. mitään en niin toivo kuin sitä ,että aurinkoisina lämpiminä päivinä tämä mökki täyttyisi meidän rakkaistamme ... pienistä ja isoista.. lapsista ja sukulaisista , ystävistä. ..! ja salaa toivon;))) ,että pikkuisen Vilman lisäksi tulisi monta monta pientä, joiden mielestä täällä on ihanaa olla . Antin mökki herää henkiin.
Voi miten ihanaa luettavaa♥
VastaaPoistakiitos <3
VastaaPoistaOi kuulostaapa ihanalta!:)
VastaaPoistaSellanen hyvänmielen postaus!
VastaaPoistasellainen fiilis tässä on ollut :) kylläpä minä odotan sitäkin päivää kun sinä ja te muut rakkaat saatte vielä alkaa" asuttaa" tuota mökkiä - sitten se vasta henkiin herää :)
VastaaPoista