Muutama sana illan elokuvasta Leijonasydän - 
Kuva on ollut mielenpäällä jo pitkään.. jo silloin kun sitä alettiin tehdä. Sukulaistyttö on toiminu siellä avustajana ja se on tietysti tuonut siihen omat juttunsa. . . ajatuksen, että voisi katsoa.
Mediassa oli juttua elokuvan ikärajasta - ensin se oli ollut 12v ja sitten nostettiin 16v …- en ihmettele!!!!
Koko lomaviikon työnsimme elokuviin lähtöä aina päivällä eteenpäin -ei oikein millään ois malttanut lähteä  …

Kuitenkin sitten lähdimme. Elokuvan alku jo kertoi minulle ,että tämä ei tule nappaamaan. Näyttelysuoritukset olivat hyviä - ei käy kieltäminen. Lähestymistapa aiheeseen oli ihan toista mitä olin odottanut- nyt siinä oli väkivalta suuressa roolissa ja se määrä hakkaamista ja potkimista ei  tunnu yhtään hyvältä - istuinkin aikalailla silmät kiinni. Mitä sitä kannattaa lähteä elokuviin silmät kiinni istumaan..ei mitään.

Ylipäätään en halua lähteä elokuviin ahdistumaan - tämä oli sitä. Ahdisti ja otti päähän. Ikäänkuin ei voisi sunnuntai-iltaansa muuten käyttää. 

Olen katsonut elämäni aikana aika monta elokuvaa - toiset koskettavat  -toiset puhuttelevat - toiset voi katsoa vaikka kuinka monta kertaa. 

Mitä viihdettä on väkivalta - vaikka se oliskin sidottu juonellisesti hyväänkin elokuvaan - tässä olisi voinut olla aihetta pohtia vähän syvällisemminkin ja jättää tuo potkimisen näyttäminen pois!! 

Huomenna alkaa arki … ei ahdista yhtään, mutta sen tiedän, että iltasin on sohvan nurkka taas hyvä kaverini…ainakin pienet päikkärit tahtoo kuulua arjen iltoihin.

Mukavaa alkavaa viikkoa !