Stressiä mahtui ja huonoja yöunia - niskasärkyä ja huolestumista - mutta nyt kun ajattelen niin onneksi pelkäsin turhaan. Huolet sinällään on varmasti kaikilla vakiot - joskus enemmän - joskus vähemmän - joskus ei lainkaan ja joskus enemmän kuin jaksais kantaa. Sitä se taitaa elämä olla - Tärkeintä on olla kiitollinen silloin kun on hyvä olla. Onneksi sitä ollaan vahvalla plussalla.
Pienet asiat on suuria ja suuret joskus pieniä. Läheiset ovat arvo arvaamaton ihan kokoajan.
Viime viikko oli reissuelämää - yksi yö tyttären luona ja toinen äidin - sukkulointia työn- ja sairaalan välissä - rakkaimpani kävi korjauttamassa sydämensä ja taas mennään ... !
Nyt on kiitollinen olo ja tuntuu, että voin lopettaa huolestumisen - aloin jo huolestua siitä - huolestumisesta - nyt uskaltaa taas heittäytyä elämän virtaan ja toivoa terveyttä kaikille - niin ja rakkautta - sillä sitä ilman on happi heikoilla.
Onnellista ja toivottavasti huoletonta syyslomaa sinulle <3
VastaaPoistakiitos - :)
PoistaMestarimurehtija täällä toivottaa sulle/teille mitä parhainta ja huolettominta syyslomaa ♥
VastaaPoistaHyvää ja huolista vapaata lomaa! Nautihan raikkaista syystunnelmista kuin myös koko perhe!
VastaaPoistaKiitos teille :)
VastaaPoistaMinä täällä opettelen elämään niin ettei koko ajan tarvitsisi murehtia ja huolehtia. Luulin olevani optimisti, mutta tajusin, että tuollainen jatkuva murehtiminen on osaltaan pessimismiä, josta haluaisin eroon.
VastaaPoistaToivottavasti hyvät hetket ja pienet ilot kantaa sielläkin, ettei murehtiminen vie liikaa energiaa!
Huoletonta syyslomaa toivottelen minäkin!
VastaaPoistaEn pidä itseäni murehtijana - aika perusoptimisti.. enemmän lasi puoleksi täynnä kuin puoleksi tyhjä. Viime kesän jäljiltä olen ollut herkillä ... iho pääsi araksi kun samalle kuukaudelle sattui puolison sairastuminen, isäni kuolema ja lapseni sairastuminen. Järistytti perustuksia kunnolla ja toivon osaavani olla kiitollisempi kaikesta hyvästä. Oikeastaan värit näkyvätkin kirkkaammin. Tänään olen valtavan kiitollinen siitä, että puolisoni toipui hyvin ja lapsenikin paranee .. isä oli vanha ja näiden asioiden äärellä on myönnyttävä. Koen olevani onnekas kun selvisin kesän myrskyistä rannalle. Olen nähnyt mitä on kun surusta ei haluakaan päästä irti - se kyllä pitää lonkeroissaan. Sen olen myös oppinut, että me ihmiset tarvitsemme toisiamme - kukin rakkaitaan ja läheisiään - ystäviään ja myös joskus tuntemattomiakin ... muistan aikanani kuunnelleeni Liisa Tavia ja hänen laulunsa sanat : "ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle" eli kiitos kaikille kommenteista - ne lämmittävät :) loman parhautta on myös tämä, että vaikka päiväunet verottivat yöunia - niin se ei haittaa - aamulla saan kääntää kylkeä vaikka päivänvalo näkyykin verhojen välistä. Mikään ei ole niin kivaa kuin se, että ei tarvitse juosta arkirytmin mukana - kunnes sitä taas kaipaa. Näin se taitaa mennä :)
VastaaPoistaViisaita sanoja. Rentoudu ja lepää nyt aivan urakalla. Oikein hyvää syyslomaa toivottaa toinen lomalainen :D
VastaaPoista