Uusi viikko ja maanantai , eikä nukuta... siis päikkärit ei kutsu.. ihmeellistä. Tiedän, että illalla ottaa takaisin , mutta nyt ei vain malta. 

Kummallisesti sitä tottuu arkirytmiin- siihen, että kello soi joko 5.30 tai 6.00.. perheen nuorinkin on jaksanut esimerkillisesti aikaiset aamut ... syksyn pimeys voi sitten kyllä viedä voimia.

Viikonloppuna oli muka niin kaikkea, että kiikkutuolin maalaaminen jäi...nyt sitten töiden jälkeen kiikutin kiikkustuolin terassille ja pohjakerros on sudittu. Ilma on kuin morsian ,vaikka ollaan elokuun lopulla, joten nyt on hyvä saada ensimmäinen kerros kuivumaan..ei tule hajuhaittoja sisälle..
Pidän maalaamisesta. Tulosta tulee kohtalaisen nopeaa ja sopii tämmöiselle aavistuksen hätäiselle luonteelle hyvin. Terassin pinta jäi tältä syksyltä käsittelemättä, mutta se odottaa sitten talven yli ja on ensimmäisiä remppahommia ensi keväänä. Asia kerrallaan.

Töissä ollaan rempan keskellä kokoajan, joten alkaa tuntua, että se on normitila, että kokoajan jotain jossakin tapahtuu.  Talvi rauhoittaa näiltä hommilta. Syyslomalla on puutöitä ja sitten odotellaan talvea ja kiedotaan itsemme viltiin :) 

 Laitanpa tähän nyt tämän vanhan palvelijan joka sai ensimmäisen kerroksen iloista väriä niskaansa:)