Ajattelin, että en ehdi tänne - mutta kaikki, jotka näitä rustailevat tietävät, että tänne matka on lyhyt;)
Mieletön lauantai - ei mitään ihmeellistä ja silti niin rentoa. . . tai ehkä siksi. 

On ihana herätä silloin, kun itselleen sopii... minulle sopi jo klo 5.30 !!! onpa mielenkiintoista nähdä miten rytmi muuttuu suvivirren jälkeen ;) ei varmaan kovinkaan - luulenpa, että perheen kuopus on ainoa, joka sen muuttaa hetkessä - niin helppoa :D!

Meillä on satanut vettä koko päivän ... eikä haittaa yhtään. Aamulla kalkitsin maan ja suihkuttelin omena/kirsikka/luumupuun... ! istutin sarviorvokit ..! ja voihan vitsi ...kesä tuoksuu. Vihdoinkin !

Leivoin juustokakun äitienpäiväksi - jostain blogista ohjeen löysin ja oli kyllä niin herkku, että oli pakko kokeilla - suklaata-kahvia-tuorejuustoa-vanillaa, toffeeta ... nam!  Huomenna kukaan ei laske kaloreita.... niin ja löysin mansikoita siihen päälle!!! Hollantilaisia.

Juttelin Italiaan ... Lucca-nimiseen kaupunkiin, missä ikioma kuopukseni asustaa tällä hetkellä. Pakko se on tunnustaa, että vaikka ikävä on kova, niin kyllä sitä nauttii kun lapsi voi hyvin... parasta mitä äiti voi toivoa äitienpäivän aattona !

Hän sanoi : "Kun istun täällä Toscanassa  puutarhassa mietin, että onko tämä totta" !!!! Hän jos kuka on opettanut äidilleen, että kannattaa uskoa unelmiin ... ! Se on toinen tarina, enkä sitä tähän ala laittamaan, mutta näin äitienpäivän aattona sitä äitinä nämä lapset ovat mielessä tavallista enemmän - !
Jos Italia on kaukana, niin Chilen Valparaiso vielä kauempana - ja siellä on yksi lapsistani ja kaipaan häntäkin välillä ihan sietämättömästi. Kaikki, jotka ovat vanhempia, tietävät mitä tarkoitan. Tärkeintä on se, että tietää kaiken olevan hyvin. Hänelläkin on... hän saa jakaa arkea siellä oman perheensä kanssa. Olen hänestäkin valtavan ylpeä. 
Toinen tyttäristäni on alle sadan kilometrin päässä ja toinen pojistani noin 50 kilometrin päässä. Onneksi. Olisi liian kovaa jos kaikki olisivat yhtä kaukana, kuin puolet heistä <3

Loppujen lopuksi ajattelen, että tärkeintä on se, että me kaikki tiedämme mitä toisillemme merkitsemme. Se on tärkeintä. Mietin välillä, että milloin minun pienistä pojistani kasvoi noin hienoja miehiä - milloin tytöistä ihania naisia ! Mikä oli minun osuuteni - aika vähäinen loppujen lopuksi. Mutta parhaani tein näillä taidoin. Heillä on hieno isä ja loput onkin sitten ihan omaa :))))!
Sitten on nämä lapset, jotka eivät  ole minun, mutta jotka ovat vallanneet oman paikkansa sydämessäni ja uskallanpa sanoa, että ei parane väheksyä sitäkään tunnetta... eikä lasten valitsemiin puolisoihin. Ihania ovat <3 ! Aikamoista rikkautta. . . ! Paljon olen saanut rakkautta ja toivon, että sitä pystyn itse antamaan. Luulenpa, että oikeastaan millään muulla ei ole mitään väliä.
Näiden sanojen myötä hyvää huomista äitienpäivää kaikille niille,  joilla äiti on ja niille, jotka ovat itse äitejä, niille jotka vievät kukan haudalle. Elämä on.

Muutama lauantaipäivän kuva saatteeksi ...

Meille on tulossa saunaremppaa ja paljon muutakin remppaa - mutta siitä sitten kun sen aika ...nyt vasta suunnitellaan :)