Hain eilen hyllystämme ihan eri kirjaa kun silmiini osui vanha muumikirjani...Olen joskus ostanut näitä kaksikin kappaletta - toinen luettiin lähes puhki..missähän lie on nyt . . . tämä on se uudempi, itselleni ostettu :)

Tove Jansson olisi yksi minun idoleistani ,jos sitä minulta kysyttäisiin - on paljon muitakin , rohkeita oman tiensä kulkijoita, mutta Tove Janssonin olisin tahtonut tavata.

Löysin muumipeikon laulun ja lainaan sitä tähän :

 Mä peikko siihen uskoon jään,
  on maailma tää minkä nyt mä nään.

 Niin monta tietä löytyy, ne kulkis mielellään
 ja monta vilijonkkaa mä niillä teillä nään.

On monta seikkaa, joita on vaikee ymmärtää.
On suurta, on niin pientä, ne tietämättä jää.

On mustaa taikka valkeaa
on monta kulkijaa.
On kieltävää, on myöntävää
ja vielä jää.

Oon muumipeikko pieni vain 
ja liian suuren maailman mä sain.

Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen. voi ottaa, jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan 
ja maata vaan .