sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Nyt roihusi !




















Lankalauantai - rakkaita kylässä ja illalla kokolle !

  Olemme olleet parina viime vuonna pääsiäisen aikaan Etelä-Suomessa, Turussa ja Tampereella. Siellä ei taida kokkoja palaa pääsiäisenä ? Meillä se tapa täällä Pohjanmaalla on ja ihan omassa pienessä kylässämme.

Minusta se on kiva perinne - ja jos ei muuten, niin ainakin lapset ovat innoissaan. . . ja mukava tapa koota kyläläisiä yhteen. Väkeä nimittäin riitti.

Kuulin kun eräs isä varoitti pientä "trulliaan" menemästä tulen lähelle - " kipinöitä kun sataa", johon pieni pisamanaama totisena tuumasi " minulla on sellaiset voimat, että niihin ei kipinät pysty" ja heilutteli pajunoksiaan :) Tosin pysyi myös tiiviisti isänsä vieressä. Joskus sitä melkein kadehtii tätä lasten heittäytymistä :) keskelle satua ihan tuosta vaan !

Vaikka pääsiäinen on näin aikaisin niin kevättä se silti lupaa. Tuulet kääntyvät ja pyykit kuivaavat ulkona.

Ikäviä uutisia kuulimme kokolta kotiuduttuamme. Ylivieskassa, melkein naapurissa roihusi ihan kunnolla ...siellä paloi pahoin 1700-luvulla rakennettu vanha kirkko. 

Surettaa, kun vanhoja rakennuksia tuhotaan - niitä kun ei voi korvata millään ja vaikka kuinka samanlainen tehdään, niin ei se ole ollenkaan sama.

Oliko kuinka tarkkaan mietitty kokkojen kanssa sama aika ?! mene ja tiedä. 

Mutta näinhan se taitaa olla .. mikään ei ole pysyvää.

Löysin kuluneella viikolla vanhan valokuvan omista "trulleistani" ... kyllä taisi heilläkin olla jos mitä "taikavoimaa" silloin - kunpa se taikavoima kantaisi läpi koko elämän <3 







perjantai 25. maaliskuuta 2016

Hyvää Pääsiäistä !




Vähälle on blogi jäänyt viime aikoina - mutta jokainen tietää, että itsekullakin on elämää blogin takana :)

Nyt on luvassa kivoja ilmoja - sieltä se kevät vain tulee - ja kun se alkuun pääsee, niin tulee vauhdilla.

Takana on hyvä talvi -mietin, että miksi jopa parempi kuin muut ?! - olen vähän jäävi tätä pohtimaan kun olen moneen kertaan maininnut kuinka pidän talvesta - mutta silti. Tänä vuonna olen pitänyt enemmän.
Kyllä kevätlukukausi voittaa syyslukukauden ja se varmaan johtuu valon lisääntymisestä, valkoisista hangista ja kesän odotuksesta - onko ihminen onnellisimmillaan aina kun odottaa jotain ? 

Toivottavasti ei ihan näin  - sillä tätä päiväähän me eletään ja tätä hetkeä.

Oikein rentoa ja kivaa pääsiäistä kaikille ! Muistakaa levätä.




keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Hiihtoloma !

Loman aloitus oli hersyvä - niin paljon pieni 4-vuotias voi tuoda iloa ja naurua ... ! Huomatkaa uusimmat kirppislöydöt - lasit ja barbie :)




Ja pitihän sitä luistimia ulkoiluttaa ... !


Uusin Dixon "väärennettynä" eli ihan vain Elloksesta, mutta kelpaa meille hyvin.



Elina Salo tänään 80-vuotta - sen vuoksi olen saanut nauttia hänestä kertovista ohjelmista - enkä ihmettele pätkääkään, miksi juuri hän on pikku Myyn ääni - hänhän on sitä muutenkin. 

Niin ja sainhan minä kunnon kimpun Naistenpäivän kunniaksi <3





Muutama miete lomasta tai ihan muustakin.

Me olemme olleet viime vuodet talvilomalla Sallassa - missä meillä on viikko-osake.

Rakkaimpani nauttii niistä maisemista ja hiihtämisestä, joten olen uskollisesti ollut aina mukana - vähän "turvallisemmilla reiteillä", mutta hiihtäen kuitenkin. Kilometrimäärä ei ole meillä ollut sama - minä olen hyvillä mielin kääntynyt aikaisemmin takaisin mökille ja odottanut sitten reippaampaa hiihtäjää saunan ja valmiin sapuskan kera. Välillä mukana on ollut ystäviä, nuorisoa tai olemme olleet kahden. Ihan hyviä lomia. 

Minä kun olen tottunut hiihtämään meren jäällä ja ilman mäkiä - ei minusta ole sinne laskuihin ja nousuihin - ei kerta kaikkiaan vaan ole. Nimimerkillä - olen yrittänyt. Siellä kun mutkassa vetää muutaman kerran metsään ja raivona yrittää koota itseään ja tavaroitaan, niin voin sanoa, että siitä on hauskuus kaukana - kaikilla !!!  

Tänä vuonna jäimmekin kotiin - ladut löytyy täältäkin, vaikka tuntureita ei olekaan. Kelit eivät ole olleet viimeisen päälle, mutta loma on tehnyt ja tekee tehtäväänsä. Me lomaillaan.
Perheen kuopus lensi Berliiniin sukulaisiin ja me jäimme kahden.

Yhtäkkiä on ihanasti aikaa - saa touhuta tai olla touhuamatta. Näin olen ja olemme tehneet. Hyvältä tuntuu tämä ratkaisu.

Sitten on vielä toinenkin asia,  josta ajattelin tänne laittaa muutaman sanasen - minä olen oppinut syömään .. siis juuri näin.

Söin mielestäni terveellisesti - ei juurikaan lisättyä sokeria - ei einesruokia - ei juurikaan valkoisia jauhoja - paljon vihreää, luomua. Ei kovia rasvoja, ei punaista lihaa ( joskus tosi harvoin).

Suklaata vain jouluna - karkkia silloin tällöin. Sen napostelun kyllä jätin jo syksyllä.

Silti - petollisesti olo on ollut väsynyt ja paino ennemmin noussut kuin laskenut - tai ainakin vaatteet kiristyneet. Ainainen turvonnut olo.

Poikani totesi minulle jo aikoja sitten, etten syö tarpeeksi ja olen kokoajan säästöliekillä. Se jäi mieleeni ja aikani purskeltua asiaa oli pakko myöntää,  että näin se taitaa olla.. Apua -tässä iässä enkä osaa vielä syödä !!!

Ja ihan viimeisenä minä olisin uskonut, että tarvitsen Jutan apuja näissä. 

Niin tarvitsin ja nyt on kyllä 4-viikon jälkeen hyvä olo. 

Syön säännöllisesti ja kurinalaisesti (siis vielä nyt kun tahdon saada ne muutamat kilot pois, jotka minua häiritsevät) !!!

Minulla ei ole mielitekoja,  ei nälkää - ja olen paljon virkeämpi. Kilot lähtevät syömällä ja olo paranee -- siis juurikin niin, vaikka olen koko ikäni luullut sen olevan toisinpäin.

 En tässä ala sen enempää tästä jaarittelemaan, mutta totean vain, että onkohan se elämässä yleensäkin niin, että kun jostakin ajatelee tai jopa sanoo, että "ei ikinä" niin huomaa, että juuri sitä onkin tarvinnut tai, että juuri se asia tulee eteen ?! . . . mene ja tiedä, mutta olo on aivan älyttömän hyvä.

Ei yhtääm pöllömpi juttu ... vai mitä olette mieltä ;)?