sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Mille alkais ??






Mille alkais ?

Alkaisiko pelkäämään ?  ahdistumaan - vai ihan vain ärtymään ?!

Taidan ärtyä vähän - miksikö ? selitänpä - ja toivon, että tällä en provosoi ketään - sitä en tahdo, eikä se ole  tarkoituskaan.

Minusta on surullista se mitä tapahtui Ranskassa - todella sitä. Surullista on se, että viattomia ihmisiä kuolee - että aina on näin.

Mikäkö ärryttää ? Kun Ranskaan isketään - niin koko maailma melkein pysähtyy - Niin saakin- iskut ovat niin väärin... mutta entä Libanoniin tehty isku, jossa kuoli noin 50 ihmistä - moniko tiesi ???  ja monta muuta tämän vuoden aikana.Miten eriarvoisia me ihmiset maapallolla olemmekaan - elävinä saati kuolleina. 

Katsoin aamulla dokumenttiprojektin : Loputon matka - ihmisistä, jotka pakenivat Syyriasta halki Välimeren Eurooppaan.

Missäkö - omassa sängyssäni aamukahvia siemaillen ...! Tasan ei käy onnen lahjat.











10 kommenttia:

  1. Ymmärrän pointtisi erittäin hyvin. Mä en oikein jaksa sitä kun facebookissa ja varmaan muuallakin somessa niin sureksitaan suuresti tota Ranskan juttua. Tottakai se on tragedia mutta kuten sanoit, koko ajan muuallakin maailmalla on kauheuksia eikä niitä vastaavalla tavalla huomioida. Minusta on jotenkin tosi tekopyhää siis kaikki ne osanotot ja ihmeellistä itsensä korostamista vaihtaa profiiliinsa Ranskan lippu... *huoh*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin samaa mieltä - ja kyllä siellä on Facen perustajakin joutunut selittelemään "puolueellisuuttaan" !

      Poista
  2. Täällä yksi "teennäinen" kirjoittelee, että luulempa ranskan terrori-iskuilla olevan sen vuoksi suurempi vaikutus meihin suomalaisiin, kun ne tapahtuivat näinkin lähellä meitä tai olisivat ihan yhtä hyvin voineet tapahtua Lontoossa, Tukholmassa tai jopa Helsingissä. Kaikki taitaa olla tänä päivänä mahdolllista. Se, mistä terroriteoista uutisoidaan ja mitkä saatetaan meidän tietouteen, siihen me tavikset emme voi vaikuttaa, mutta ne mitkä tulevat tietouteemme ovat kaikki pysähdyttäviä vääryyksiä, jossa syyttömät kärsivät. Tällä kertaa se oli Ranska ja Pariisi :(

    VastaaPoista
  3. Yhdyn täysin Krissen kirjoitukseen. Pahalta tuntui.

    VastaaPoista
  4. Krisse ja Irmastiina - minä en henkilökohtaisesti usko niinkään siihen, että se vaikutus olisi tuo "lähelle tulo" - tai noh - tottakai jokainen ihminen pelkää,että se tulee itseä lähelle ja siten pelko tuntuu enemmän..kun voidaankin olla itse vaarassa - - aika inhimillistä..varmasti näin ihan jokaisen kohdalla - allekirjoittaneenkin. Media vain valitsee mistä enemmän uutisoidaan - tai suuremmilla otsikoilla. Hiljaisia hetkiä kouluissa voisi pitää ihan kaikkien terroristien uhrien puolesta. Minä en voi sanoa, että minua koskettaisi tämä enemmän kuin esim. Libanonin isku tai kun Egyptissä tipahti venäläinen lentokone alas - yhtä karseaa kaikki - yhtä pahaa kaikki. Se vain minun pointtini.

    VastaaPoista
  5. Ja minäkin haluan tässä vielä sanoa, että tämä, kuten niin monen moni muukin vastaava, on tottakai ihan kauhea asia. En yhtään väheksy. Mutta mua nimenomaan esimerkiksi noi Facebookin jutut jotenkin vaan niin kovin tökkii. Ne ei ole mulle itselleni yhtään sellasia asioita, mihin haluaisin mukaan ja minun omasta mielestä ne tuntuu turhilta ja jotenkin jopa hassuilta. Koen myös, että tuollanen some-osanotto ei oikeesti auta yhtään ketään, eikä muutenkaan sellanen "omalta sohvalta myötäeläminen", eli siis kun me täällä yltäkylläisyydessä ja rauhassa ja kaikin puolin hyvissä oloissa (siis jos vertaa että oltais nälän, riiston ja sodan keskellä) voihkitaan, että on niillä siellä kauheeta ja laitanpa someen kuvan, että otan osaa... (eri asia on sitten, jos siellä kauheuksien keskellä on vaikka joku tuttu, tosin silläkin hetkellä ehkä laittaisin kommentin suoraan hänelle)

    Olen koko päivän tätä asiaa miettinyt ja ajatellut, että olenko mä jotenkin kylmäsydäminen tai jotain, mutta tosiaan ei tuo Pariisin juttu minussakaan herättänyt mitään sellasia suuria tutntemuksia, kuten Annekin sanoo. Toki kuitenkin hartaasti toivon, ettei vastaavaa tule tänne meidän maahan - mutta toivon kyllä ihan yhtä hartaasti, ettei maailmassa olis pahuutta enää koskaan yhtään missään muodossa muutenkaan.

    Mietin sitäkin, että minä tuntisin itteni jotenkin tekopyhäksi, jos laittaisin vaikkapa sen lipun kuvan sinne faceen. En tarkoita, että kaikki ajattelee asiasta samalla lailla. Välillä mietityttää, uskaltaako omaa mielipidettä tällaisista tulenaroista asioista tuoda edes julki, tai onko järkevää tuoda julki, ettei kukaan vaan loukkaannu jos ajattelee aivan toisella tavalla itse. Useimmiten olenkin vaan mieluummin hiljaa, mutta no, nyt tuli avauduttua... sekä täällä että facessa, kun löysin niin hyvän kuvan kuvaamaan omaa tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin minun kynästäni Heli- allekirjoitan jokaisen lauseen ja ajatuksen. Jossakin olen jopa törmännyt, että Ranskanlipun laittaminen on alku välittämiselle/hyvänteolle ?? minun maailmassani se on kannanotto..ehkä myötäeläminen- hyväntekeminen on mielestäni sitä, että palkastani menee joka kuukausi tietty prosentti valitsemalleni kohteelle - tai sitä, että konkreettisesti autan lähimmäistä - ei sitä, että laitan kotisohvaltani lipun kasvojeni eteen faceen ..mutta ettei kukaan pahoita tästä enempää mieltään on lisättävä, että ei siinä liipun laittamiessa mitään pahaa tai väärää ole - se vain ärrytti minua :) ja sekin on jo mennyt ohi...silloin se vain niin ihmetytti.

      Poista
    2. Pieni korjaus : ihmetyttää :)

      Poista
  6. Samanlaisia ajatuksia itselläni kuin Helillä. Onpa mukavaa huomata, etten ole ainoa, joka näin on tuntenut :)

    Hyvää ja levollista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin ihan saman kuin sinäkin ;) Ihanaa viikonloppua sinne myös -vihdoinkin saatiin lumipeite.

      Poista