sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Kylmä sunnuntai-aamu - viime viikon ilmat ovat kyllä sopineet meidän elämään - ei oikeastaan ole harmittaneet yhtään. Kesän päälle on laskeutunut harso ja sisällä on kummallinen tyhjyys. Tiedän, , , selitän vähän..

Olin juuri iloinnut rakkaimpani toipumisesta ja sen tuomat haasteet eivät enään niin pelota. Mennään päivä kerrallaan ja toivotaan ,että asiat menevät juuri kuten hyväksi on.

Vakavien sairastumisien kanssa on oltava kärsivällinen ja on turha kysyä liian aikaisin - miten ja miksi? - kuitenkin ilo oli palannut. En menettänyt häntä!

Huoli ei jättänyt rauhaan, joka koski isääni - olimme pelänneet jo kuluneen talven aikana, että milloin isän sydän ei enään jaksa. Sitten kun se puhelu tulee niin on ihan turta olo -  nytkö ?? miksi jo nyt tai miten juuri nyt ?? ja meidänhän piti tulla isää tapaamaan parin päivän päästä !!! - miten tärkeäksi tuleekaan se viimeinen puhelumme ja ne isän sanat: "kaikkea hyvää teille" ! ja se ilo, jonka  hän ilmaisee kun kuulee, että rakkaimpani on toipunut hyvin. Vitsailee jopa, että sittenpä he saavat istua sohvalla vierekkäin kaksi raihnaista !! - siihen ei ehditty. Vain kahden päivän päässä.

Nyt eletään tätä kylmää alkavaa viikkoa ja hautajaisten järjestely antaa lohtua. Perheen ja ystävien voima on ihmeellinen.
Seuraava arkiviikko tulee olemaan kiireinen - niin rakkaimpani asioiden kun äidin auttamisen suhteen. Se ei edes ahdista - paikallaanolo ahdistaa enemmän.

Sain postista ystävältäni ihanaa postia mistä löysin seuraavan : 

"Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Hän on matkalla lapsuutemme metsiin, sinisen kukan ja kultaisen kesän maahan. Siellä laulavat toisenlaiset linnut" - Sinikka Turkka-

Tämä muistuttaa minua lapsuuteni kesistä - sinne olen palannut kuluneella viikolla päivittäin.



8 kommenttia:

  1. Osanotto ja jaksamista. <3 Olet kyllä joutunut lyhyessä ajassa kokemaan paljon ja tunteita laidasta laitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos - kyllä on tullut lunta tupaan - kirjaimellisesti sitä on satanutkin : /

      Poista
  2. No mulla on aina olevinaan jotain sanottavaa kaikkeen, mutta nyt kyllä tuli ihan vaan itku.

    Voi sinnuu Anne ja sun rakkaita ihmisiä <3. Koittakaahan pärjätä ja kyllä te sen teettekin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 - kyllä tässä on voimaa saanut rakkaistaan <3 ..raskas viikko edessä ,mutta näillä sitä mennään nyt. Nämä taitaa olla juuri niitä asioita elämässä ,että meiltä ei kysytä, jaksatko !

      Poista
  3. Kovasti voimia ja lämpimiä ajatuksia maalle.

    VastaaPoista